TYÖNOHJAUS

Aika on arvokkain omaisuutemme.

Vietämme työn äärellä suuren osan päivästä. Annamme sille ajatuksia myös vapaa-ajalla. Työpäivän aikana ehtii harvemmin pysähtyä miettimään, mitä minulle kuuluu työn tekijänä ja miten minä voin. Työnohjauksessa on aikaa varattu juuri siihen.

Työnohjattavat tuovat aiheet, joiden äärellä haluavat yhteisen ajan käyttää. Olemme yhdessä pohtimassa ja ymmärtämässä työelämään liittyviä asioita ja ilmiöitä. Perimmäisenä tarkoituksena on saada työn tekijä tuntemaan itsensä aktiivisena vaikuttajana ja toimijana oman työnsä äärellä. Ettei työ ja työyhteisö vain tapahdu itselle passiivisesti. Työyhteisöt koostuvat yksilöistä ja jokainen yksilö vaikuttaa työyhteisöönsä. Hyvinvoiva yksilö on koko työyhteisön ja yrityksen (sekä läheisten) etu.

Toimintatapani perustuu vapaaehtoiseen dialogiseen keskustelemiseen.

Työnohjauksen alussa sovimme yhteiset toimintatavat. Mahdollisista erilaisista harjoitustavoista sovimme etukäteen, jotta rakenne ja työskentelytapa ovat ennakoitavissa. Työnohjauksessa kanssani on mahdollista, että: kyselen sinulta asioita, pyydän kertomaan lisää omasta tavastasi ajatella, esitän vaihtoehtoisia ajatuksia, jaan kanssasi kertomiasi sinulle tärkeitä henkilökohtaisia asioita, tutkimme mitä kaikkea kertomiisi asioihin voi liittyä, etsimme erilaisia tapoja toimia, innostun kertomistasi asioista, olen pahoillani sinulle sattuneista ikävistä tapahtumista ja iloitsen onnistumisistasi.

Voimme käydä työnohjauksessa läpi esim. asiakastapauksia, moniammatillisuutta ja ryhmädynamiikkaa työyhteisöissä sekä omaa roolia niissä, tutkia omaan työhön vaikuttavia hyviä ja haastavia tekijöitä, selkiyttää omaa ammatillista osaamista ja kuinka osaamista voisi jatkossa vahvistaa.  

Joskus työnohjauskeskustelut herättävät myös vaikeita tunteita ja liikuttavat meitä. Muutokset tapahtuvat harvoin ilman jonkinlaista kipuilua, vaikka muutoksen lopputulos olisi itsessään positiivinen asia. Ensisijainen asia, mihin voit vaikuttaa, olet sinä itse. 

Yhdessä voimme määritellä mitä asioita kohti haluat työelämässäsi kulkea ja etsitään keinoja tuon tavoitteen saavuttamiseksi. 

Työnohjaus voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmätyönohjauksena.

Tapaamiset voivat tapahtua toimitiloillani Oulussa Kiilakiventiellä, ohjattavan omissa tiloissa tai etänä. Työnohjauksessa käytettävän tilan tulisi olla rauhallinen, jotta keskeytyksiä tulisi mahdollisimman vähän. Etätyönohjauksessa edellytän mahdollisuutta käyttää kameraa. Kasvojen ja eleiden näkeminen on tärkeää, sillä tyhjän ruudun kanssa on työlästä olla aktiivisessa vuorovaikutuksessa.

Maailma on kaunis ja hyvä elää sille,
jolla on aikaa ja tilaa unelmille.
Ja mielen vapaus, ja mielen vapaus.”

Vexi Salmi

kaboompics_Magazine and grapes in a bowl on a linen couch

Voimavarakeskeisen työnohjauksen taustateoriat lyhyesti käytännössä:

  • dialogisuus. Mitä kaikkea voisit kertoa työelämästäsi? Kuulostaa mielenkiintoiselta ja haluaisin kuulla vielä lisää.
  • reflektiivisyys. Nyt kun olet kertonut monenlaisia asioita tapahtumaan liittyen, miltä se kaikki kuulostaa ja tuntuu juuri nyt? Miltä tilanne voisi näyttää kollegasi puolelta, vaikka mehän voimme vain arvailla hänen ajatuksiaan?
  • narratiivisuus. Minkälaisia tarinoita kerrot omasta elämästäsi, työstä ja näihin liittyvistä tapahtumista. Ovatko ne muuttumattomia?
  • ratkaisukeskeisyys. Miten sinun tulisi muuttaa tapaasi ajatella, toimia ja olla, jotta voisit muuttaa tilannettasi parempaan suuntaan? Mietitään yhdessä.

Usein kysytyt kysymykset

Jokaiselle, joka tekee töitä. Työnohjausta voidaan hyödyntää niin henkilöstö- kuin esimiestasolla.  

Työnohjauksessa pyritään lisäämään ja vahvistamaan työntekijän hyvinvointia alasta riippumatta. Työntekijä, joka kokee voivansa vaikuttaa omaan työhönsä ja itseensä on todennäköisesti paremmin voiva työntekijä kuin henkilö, joka kokee tekevänsä pelkästään muiden määräämiä ja määrittelemiä asioita. Joskus kuitenkin ihmisen kokonaiskuorma henkilökohtaisessa- ja työelämässä on liian suuri. Omasta elämästään ei voi jäädä sairauslomalle, jolloin jäädään pois töistä. Työnohjauksessa voidaan etsiä keinoja ”kuormanhallintaan” ja saada työntekijä pysymään töissä. Eikä työnohjaus ole pelkkää sairauslomien ennaltaehkäisyä, se on myös hyvinvoivien työntekijöiden ja työyhteisöjen vahvistamista.

Työnohjausmäärä riippuu tavoitteesta ja tarpeesta.

Työnohjausta voi ottaa muutaman kerran jakson johonkin ennalta sovittuun asiaan tai säännöllisesti puolivuosi- tai vuositasolla. Henkilökohtaisesti käyn joka työkuukausi omassa työnohjauksessa, jonne olen yleensä miettinyt etukäteen aiheen, jota haluan työnohjaajan kanssa pohdiskella.

Kyllä on. Taustalla oleva teoriatieto vaikuttaa tapaan lähestyä asioita. Omani suuntaukseni on voimavarakeskeinen työnohjaaja, joka sisältää neljä taustateoriaa (dialoginen, reflektiivinen, narratiivinen ja ratkaisukeskeinen). Siltikään saman teoriataustan työnohjaajat eivät ole samanlaisia. Jokaisella on oma tyyli. Valitse siis työnohjaajaksi henkilö, jonka kanssa tulet hyvin juttuun. Työnohjattavien ja työnohjaajan välinen hyvä ja toimiva vuorovaikutus on keskeinen asia.

kaboompics_Minimalist Still Life - Neutral Aesthetic Backgrounds (3)

Työssäjaksaminen

Työssäjaksaminen ja kaikesta selviytyminen tuntuu olevan aina ajankohtainen asia. Seuraavia ”varoitusmerkkejä” voit seurata omassa olossasi tai esimiehenä kuunnella työntekijöidesi tuntemuksia työn tekemisestä. Näihin on helpompi puuttua ennen kuin tilanne menee hankalammaksi.

  1. Työntekeminen tuntuu enemmän ja enemmän suorittamiselta. Elämä alkaa tuntua kapealta ja työ antaa vain laimean tunteen tehokkuudesta.
  2. Omat voimat vähenevät ja motivaatio heikkenee. Et saa itsestäsi parasta irti ja työssä määrä alkaa korvata laadun.
  3. Työ alkaa tuottaa jatkuvia ristiriitoja, pohdit toistuvasti pitäisikö nykyisestä työstä lähteä vai jäädä. Erakoksi metsään muuttaminen alkaa tuntua kohta jo vaihtoehdolta tai huomaat ehkä haaveilevasi jostain vaarattomasta taudista, jotta saisit sairauslomaa ja saisit levätä.
  4. Saatat tuntea hämmästyttävän hyvää jaksamisen tunnetta. Voit saada hurjan paljon aikaan, vaikka samalla olosi on iloton. Voit tuntea olosi lähes superihmiseksi.

Omien tuntemusten ohittaminen ja palautumisen laiminlyönnistä seuraa ennen pitkää jännitystiloja ja ylivireyttä. Aikanaan tämä kääntyy tainnuttavaksi väsymykseksi. Fyysiset oireet alkavat lisääntyä ja usein vasta näiden seurauksena hakeudutaan avun piiriin. (Lähde: Liisa Uusitalo-Arola)

Työnohjauksessa omia tuntemuksia voidaan purkaa ja sen perusteella on mahdollista tehdä itselle tarpeellisia muutoksia, jotta oma elämä pysyisi mahdollisimman mielekkäänä ja työhyvinvointi lisääntyisi uudestaan.